Etusivu > Kohdemaat > Kaikki maat > Nepal
On parasta aloittaa omasta lähiympäristöstä
Jo 25 nepalilaista koulua on saanut Taksvärkin ja Suomen ulkoministeriön tukea kouluympäristön parantamiseen. Koulurakennukset on kunnostettu, luokkahuoneet kalustettu, kouluihin on saatu asianmukaiset käymälät, aidat ja kasvimaat. Lisäksi kouluihin on perustettu luontokerhoja, jotka huolehtivat kouluympäristön siisteydestä. Myös opettajat ja koulukomiteat osallistuvat kouluympäristön ylläpitoon.
Neljättä vuotta käynnissä olevan hankkeen varsinaisena tavoitteena on ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristöystävällisten tapojen juurruttaminen hankekylissä. Mutta miksi ihmeessä ympäristöhankkeessa rakennetaan vessoja ja korjataan koulurakennuksia?
Nepalin ympäristön tila vaatii jatkuvaa huomiota
Yhdessä maailman vähiten kehittyneistä maista ympäristöasiat eivät ole ensimmäisenä ihmisten mielissä. Mutta maan luonto on erityisen herkkä erilaisille katastrofeille ja Himalajan vuoristo on yksi maailman haavoittuvimmista ekosysteemeistä. Maanvyörymät, eroosio, säännöllisesti toistuvat tulvat, saastunut vesi ja kasvavat jäteröykkiöt vaikeuttavat tavallisten nepalilaisten elämää. Ympäristönsuojelu ja ympäristötietoisuuden lisääminen Nepalissa vaatii paljon työtä.
Taksvärkki ja sen nepalilainen yhteistyöjärjestö ECCA uskovat lasten ja nuorten koulutukseen ja aktivoimiseen. Lasten ja nuorten kautta on mahdollista saada kestävää muutosta, vaikka se vaatiikin aikaa.
Koulut kilpailevat ympäristönsuojelusta
Itä-Nepalissa sijaitsevassa Letangin kaupungissa Taksvärkki ja ECCA ovat auttaneet tähän mennessä yhdeksää koulua parantamaan kouluympäristöjään. Usean koulun tukeminen samalla paikkakunnalla on synnyttänyt innostuksen. Koulut kilpailevat siitä, mikä koulu hoitaa työnsä parhaiten. Kouluympäristön siisteydestä huolehtimisesta on tullut kunnia-asia niin oppilaille kuin opettajillekin. Sanan kiirittyä myös alueen muut koulut haluaisivat mukaan tähän tärkeään työhön.
15-vuotias Sunita Shrestha on toiminut aktiivisesti Shiksha Vikas -koulun luontokerhossa kahden vuoden ajan. Hänen kerhonsa on vieraillut alueen muissa kouluissa kertomassa luontokerhon toiminnasta.
- Erään toisen koulun oppilaat olivat kuulleet luontokerhostamme ja halusivat perustaa sellaisen myös omaan kouluunsa. Me sitten autoimme heitä siinä, Sunita kertoo.
- Kerroimme, mitä luontokerhon työhön kuuluu ja että kannattaa tehdä tiimit ja jakaa vastuuta tiimien kesken. He ymmärtävät nyt, että luontokerholla on iso rooli kouluympäristön hoidossa.
Sunita on kavereineen seurannut uuden kerhon toimintaa ja tukenut sitä tarvittaessa. - Meillä on käytössä sellainen seurantalista. Viimeksi huomasimme, että koulun siisteys ja kasvit olivat hyvässä hoidossa mutta parantamisen varaa oli tiedon jakamisessa muille koululaisille.
Kokemuksen kautta opitut taidot kantavat
Kirjatiedon lisäksi kouluissa opitaan paljon tärkeitä tapoja ja toimintamalleja, joilla on vaikutusta vuosien päähän. Ympäristöltään miellyttävässä, siistissä ja kaikkien yhdessä huolehtimassa koulussa on helpompi ymmärtää, miksi roskien lajittelu on tärkeää ja miksi ympäristöstä pitää huolehtia myös koulupihan ulkopuolella. Asiat, jotka on opittu oman kokemuksen kautta, eivät herkästi unohdu.
